Kotikaupungin Yö, 20.12.2020
Kotikaupungin Yö, 20.12.2020
Kuulin toissa päivänä, että levy-yhtiö on päättänyt N.N:n ensimmäisen singlen julkaisupäivän. Se on 15.1.2021. Oli pakko katsoa kalenterista – kyseessä on perjantai. Pieni askel ihmiskunnalle, itselleni huomattavasti suurempi.
Aika paljon on aikaa kulunut niistä ajoista, kun tällainen olisi räjäyttänyt oman tajunnan ihan totaalisesti. Kyllähän se nytkin hyvältä tuntuu. Mutta kun muistaa pikkukaupungin pitkiä viikonloppuöitä, joina autonradio oli säädetty Happy Radiolle ja kuunteli lumoutuneena upeita biisejä vuosikymmenten takaa tai kuunteli c-kasetilta Suzanne Vegaa aina vaan uudelleen, oli tämä tällainen singlejuttu kaukainen haave, saavuttamaton. Koska aika oli ihan eri. Ja levy-yhtiöt olivat kaukana pullopostin etäisyydellä suurissa valkoisissa torneissaan. Ja vastasivat demokasettilähetyksiin vielä kirjeitse jos vastasivat. Mitä jäi käteen oli Pedro Hietasen nimikirjoitus – EMI:n kohtelias käsin allekirjoitettu kieltäytyminen kaikesta yhteistyöstä.
Eräänä tällaisena pikkukaupungin viikonloppuyönä päätettiin ajaa Happy Radion studiolle – tiedettiin että se sijaitsi Ruosniemessä. Jos kukaan on ikinä kuunnellut sen aikaista Happy Radiota, tuntee varmasti Johnny-Kai Forssellin äänen. Ystävällisempää kohtaamista yöllisellä radion studiolla on vaikea kuvitella. Täällä tämä kaikki tapahtuu! Oltiin siinä ihan keskenkasvuisia nöösejä, pistettiin tupakaksi ja yritettiin olla niin viileitä ja kokeneita musiikkimiehiä, että vieläkin vuosien jälkeen tunnen myötähäpeää. Mutta Johnny-Kai otti kiinnostuneena demokasetin, kuunteli sitä ja pisti menemään eetteriin tuosta vaan. Ja teki vielä tunnin
ohjelmankin myöhemmin radioon. Sitä saa mitä tilaa.
Näitä öitä oli satoja. Syksyt, talvet, keväät ja kesät. Autonikkunat huurussa tai auki: Mäntyluoto, Kallo, Reposaari, Ränni, Rientola, Peltitalo, mitä nyt mieleen tuli. Kerran jopa Rauma ihan vaan sen takia, että haluttiin kuulla kuinka grillimyyjä kysyy ”otatko myös kurkkusalaattia” – ”tuleeg gurgu kans?” Nauratti koko matkan takaisin.
Ja koko ajan taustalla soi. Radio, Bryan Adams, Talk Talk, Scott McKenzie, Dylan, Bruce Cockburn. Ja välillä pit stop ja tupakat. Tai Kanakin grilli ja burgerit. Lumihanki Kallossa ja kitara jäi mieleen – silloin oli uudenvuoden yö. Tai eräs ajomatka huonosti auratulla pimeällä metsätiellä ja kesken jäänyt kummitusjuttu – tuli paniikki.
Kotikaupungin Yö on kaikkea tuota. Silloin se oli todellisuutta, nyt se on biisi. 15.1.2021.
Viimeisimmät kommentit